Katsoin sitten takajalkojen suuntaan ja siellä oli yksi koipi, joka ei selvästi kuulunut joukkoon. Kintereestä alaspäin jalka oli melkein saman paksuinen kuin kintereen yläpuolelta. Siinä sitten poljin jalkaa ja olin valmis kuristamaan Lassen :D Miksi se aina onnistuu syksyisin telomaan itsensä?!
Otin Lassen käytävälle ja tutkin haavaa paremmin. Kintereessä oli itseasiassa kaksi haavaa, joista toinen selvästi isompi. Heitin Lasselle sidepullit päähän ja Terhin kylmäyssuojan jalkaan ja menin kentälle kävelemään Lassen kanssa noin 20 minuutiksi.
Kävelytyksen jälkeen kylmäsin jalkaa ja haavaa vielä hetken ja yritin saada möhnät haavasta pois. Lasse ei tykännyt tästä yhtään vaan nosteli koipeaan. Kun haava oli puhdas, laitoin siihen vielä betadinea ja haavasprayta.
| Putsaamattomat haavat, vähän huono kuva... |
Tänään Sonja kävi kävelyttämässä ponin ja minä menin illemmalla hoitamaan haavan. En viitsi jättää sitä Sonjalle, kun en meinaa itsekään pärjätä Lassen kanssa kun putsaan sen haavoja. Sen verran villiksi heppa muuttuu! Terhi sitten auttoi vähän kun minulla ei riittänyt luonne nypätä tuota kuvassakin vasemmalla ylhäällä näkyvää töjöä pois. Laitoin vielä betadinea ja haavasprayta ja Lasse pääsi karsinaan.
Aamulla soitin eläinlääkärille ja totesin taas kerran, kuinka kätevää on kun hän tuntee jo minut niin hyvin, että antaa lääkkeitä ilman tarkastuskäyntiä. Muut tämän paikkakunnan eläinlääkärit haluaa nimittäin aina tulla katsomaan miltä näyttää, mutta tämä "meidän" lääkäri tietää jo minun soittaessa että taas on hevosella jotain. Tänäänkin hän vain kysyi että mihin apteekkiin haluan lääkkeet. Ostin myös samalla matokuurin, että saa Lassen madotettua kun tulee pakkaset.
Nyt sitten parannellaan jalkaa ja katsotaan vaikuttaako lääkkeet. Eli taas ollaan sairaslomalla!
Meilläkin ollaan iloisten tarhapäivien jälkeen välillä aika ruvella, ei vaan oo ihan noin pahasti sattunut vielä että olis kunnolla alkanut turvottelemaan. Mutta kaikki tommoset haavat on kyllä niin turhauttavia, sitä kiroo mielessänsä että miksi hepan pitää aina riehua niin että sattuu?! :D
VastaaPoistaLassella tuli ennen jokaisesta pienimmästäkin haavasta järkyttävät impparit, mutta nyt on selvästi vähentynyt. Tämä haava on kyllä jo sen verran iso että ei ihme että tuli imppari. Ja tuo paikka, kun ei tuohon saa mitään haudettakaan tehtyä!
PoistaOunouu...
VastaaPoistaMinä aattelen että kuvaan omani kintut kun se muuttaa karsinaan, sillon sillä on tukkijalat ennenku kroppa seuraavien viikkojen aikana sopeutuu tilanteeseen :D
Harmi kun en eilen tajunnut ottaa kuvaa Lassen koivesta, se oli nimittäin jo aivan järkyttävän paksu :D Nestettähän meillä on aina ollut jaloissa, mutta kun koko jalka oli kuin norsulla niin huhhuh :D
PoistaVoi surku, teilläkinkö? :D Mulla on lämpösen tamman kanssa sama juttu, että ne saakelin kintut pitää aina syksyn ja talven aikana avata useampaan kertaan! Tosin nyt se avasi etusensa jo loppukesästä.. Mutta kun ei onnu, niin puhdistan vaan tunnollisesti ja annan olla :D
VastaaPoistaNoi on aina niin ärsyttäviä!!
VastaaPoista