Päällimmäiset mietteet talkoista
- Porukka oli loistava
- Trimmerin käyttö on p*rseestä
- Maitohorsmat ja koiranputket saisi kuolla sukupuuttoon, nokkosista puhumattakaan
- Ei enää ikinä!
 |
| Sexy and I know it! Urakan alussa vielä nauratti :D |
Miksi olen näin negatiivinen? Koska jouduin trimmerin varteen :D Vedin siis trimmerillä kaiken lankojen alla kasvavan viidakon matalaksi, että saadaan sähkö kulkemaan langoissa. Nyt olenkin täynnä nokkosenpistoja, jotka kutiavat aivan himputisti. Trimmeri nimittäin silppusi kaiken tielleentulevat pieneksi silpuksi ja jostain syystä tämä kaikki silppu oli päälläni. Voitte vaan kuvitella miltä tuntuu kun nokkossilppua lentää suoraan silmään, maskista huolimatta... Kaulani on myös aika hehkeä, vaikka koitin sitä parhaani mukaan suojata.
Jossain vaiheessa en meinannut saada trimmerin kanssa yhteistyötä enää toimimaan, vaan melkein hajotin sen kaksi kertaa. Siellä yksin keskellä metsää myönnän päästäneeni valloilleen kunnon itkupotkuraivarit :D Onneksi äiti tuli apuun ja veti saksilla tolppien juuresta, jolloin minun ei tarvinnut mennä liian lähelle... Ehkä äiti kuitenkin enemmän oli henkisenä tukena, jälleen kerran. Äiti on ♥
 |
| Ensimmäinen tauko... Ja samalla pieni välikuolema. |
Iskä siinä pari kertaa tarjoutui auttamaan, mutta otin naisellisen marttyyriasenteen "EI TARTTE AUTTAA!!" ja trimmeröin koko laitumen lankojen alta yksin. Iskä sanoikin lopuksi että ei olisi uskonut että saan sen tehtyä, vaan ajatteli minun luovuttavan heti alkuun. Ja PAH, eipä tyttöään kovin hyvin tunne!
Lopuksi vielä viriteltiin lisää lankaa niihin kohtiin mistä se oli jouduttu katkaisemaan. Kyllä oli voittajafiilis kun sain kantaa trimmerin takaisin säilytykseen! Laitumen jälkeen katsoimme vielä molemmille hevosille omat hyllyt hallin kylmältä puolelta ja teimme kaikkea yleispätevää. Sitten lähdimme porukalla tallille (minä, Sonja ja Jenny), ideana mennä Niilo, Lasse ja Pärre.
No, suunnitelmat hiukan muuttuivat, sillä minä kipeydyin trimmerin käytöstä niin paljon että oli turha edes kuvitella Niilon selkään nousemista. Olimme jo Lempussa sopineet, että Jenny hyppäisi Lassella, eli Sonja ja minä oltiin loppujen lopuksi vain hengaamassa tallilla. Mutta kivaa oli!
Ensin Jenny meni Pärren ja minä kuvailin.
Pärren jälkeen oli vuorossa Lasse, joten viritimme esteen kentälle. Sonja talutti Lassen alkukäynnit sillä aikaa kun Jenny hoiti Pärren pois. Jenny teki alkuverryttelyksi reipasta ravia ja vähän laukkaa ja sitten alettiin hyppäämään.
 |
| 75cm, näyttää paljon isommalta :D |
Jenny hyppäsi Lassella oikein hyvin. Lähestymiset onnistuivat pääsääntöisesti eikä Lasse seonnut kunnolla kertaakaan. Otin hypyistä pääosin videoita, joten kooste tulossa lähiaikoina :) Ja Jennyn blogista saatte lukea varmasti Jennyn kokemukset hypyistä.
Lasse on taas muuttunut oriksi... Mari-tamma on jälleen kiimassa ja Lasse on ihan rakastunut, vaikka eivät samassa tarhassa olekaan. Aina pitää hirnua ihanalle naiselle ja tallissa olla ihan hermostunut kun näköyhteyttä ei tammaan ole... Olen ihan väsynyt tähän tilanteeseen, onneksi vaarit muuttaa nyt laitumelle huomenna niin tämä käytös toivottavasti loppuu!
 |
| Lassekin osaa hirnua! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti